Puulajeista:

Käytän kaikkia kotimaisia puulajeja ja tarvittaessa saan markkinoilla olevia tuonti puulajeja. Kotimaiset suosikit on koivu ja mänty toisinaan myös kuusta. Pienemmissä esineissä käytetään myös vaahteraa, pihlajaa, raitaa, katajaa ja omenapuuta.

Puun kaadosta:

Varsinaista puun kaatoa en tässä nyt edesvastuuttomasti ala neuvomaan, mutta puun kaatoajankohdat on mielenkiintoista asiaa. Jos et ole itse aiemin kaatanut puita niin se kannattaa jättää kokeneemman tehtäväksi, isoimpien puiden kaatamisessa on AINA henkilö- ja ainevahinkojen mahdoliisuus.

Ensinnäkin: puun kaatamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa ja taajamissa kannattaa ottaa yhteyttä kaupungin/kunnan tekniseen virastoon.

Nykyisin puun kaatoa suoritetaan teollisuuden tarpeisiin ympärin vuotta, mutta on hyödyllistä tietää jotakin puun kaatoajankohdista kun kaataa puita omaan tarpeeseen.

Vanhoissa uskomuksissa puunkaatoon vaikutti jopa kuunkierto, jolloin nousevalla kuulla ei suosittu puun kaatoa, luulen että uskomuksessa on jotakin perää mutta ihan niin tarkkaa puunkaato tuskin on.

Varsinainen puunkaato olisi hyvä tehdä marrakuun alusta aina helmikuun loppuun. Kyseisenä aikana puu talvehtii ja silloin puun rakenteessa ei ole mm. ravinteita yhteyttämistä varten.

Jos puuta kaadetaan kasvukauden aikana niin kannattaa kaataa "rasiinkaato"-menetelmällä. Rasiinkaadossa puut ainoastaan kaadetaan ja kun lehti on oksissa muuttunut rapeaksi niin silloin vasta karsitaan ja katkotaan. Rasiinkaadossa puussa oleva vesi ja ravinteet kuluvat ja haihtuvat lehtien/neulasten kautta kuin kuivakukissa. Rasiinkaadon etuna on nopea ja hallittu kuivatus ja ravinteiden poistuminen puusta, kun puusta saadaan poistettua ravinteet niin puu ei homehdu niin helposti kuin jos kasvukauden aikana olisi muulla menetelmällä kaadettu.

Kasvukauden aikana kaadetut puun kannot vesovat herkemmin kuin esim. syksyllä kaadetut. tämäkin tieto on siinämäärin tarpeellinen jos halutaan kaataa haapoja mutta ei haluta niiden kuitenkaaan vesovan niin kannataa kaataa silloin puut marraskuussa. Olisi kuitenkin hyvä jos haavan "kaulaisi" maaliskuussa ennen kaatoa. kaulaaminen tarkoittaa puun kuorimista ympärin tyveltä noin metrin korkeudelta siten että nilakerros on kuorittu kokonaan pois. Kaulausmenetelmää en tiedä käytettävän muilla puulajeilla kuin haavalla.

Puun sielunelämästä:

Tieteelliseti puu on tiksotrooppinen materiaali joka tarkoittaa että puu elää kolmeen eri suuntaan tasapainokosteuden mukaan. Puu elää säteen suuntaan 50% vähemmän kuin tangentin suuntaan ja pituus suunnassa 1% kuin tangentin suunnassa. Selvähän se.

Selvennetäämpä vähän, kun puusta sahataan lautoja joissa on laudan päästäkatsottuna pintapuoli ja sydänpuoli. Jos lauta halutaan mahdollisimman kestäväksi kulutusta ja säätä vastaan niin kannattaa laittaa sydänpuoli näkyvälle. Sydänpuoli elää vähemmän kuin pintapuoli joten kutistuukin vähemmän. Ajan mittaan laudasta tulee sydänpuolelta kupera ja pintapuolrlta kovera, koska pintapuoli kutistuu enemmän kuin sydänpuoli niin pintapuolelle saattaa ilmaantua halkeamia. Toinen asia on että esim. lomalaudoituksessa lautojen väliin ilmaantuu rakoja, jos laudat laittaa pintapuoli päällepäin, näistä raoista sadevesi pääsee tekemään lahotyötään ja on ikävän näköinen muutenkin. Nykyisin on teollisesti valmistettuja paneleita ja muuta höylätavaraa joissa ei ole vielä huomioitu sitä että miten perin puut pitäisi höylätä, vaikka optiset laitteet voisi tämän jo valvoakkin, ehkäpä tulevaisuudessa.

Liimalevyjen valmistuksessa tämäkin asia on otettava huomioon ja se on vielä kovin helppoakin. Ajatuksena voidaan pitää sitä että joka toinen rima olisi sydänpuoli ylös ja joka toinen alas, ja kun otetaan huomioon liimasauman eläminen niin liimataan aina sydänpuolet vastakkain ja pintapoulet vastakkain.

Vielä mietitään miten puun pituuseläminen vaikuttaa puutuotteen valmistukseen. Kun valmistan tuotetta ja joudun asentamaan esim. kannatinriman pöydänkannen alapintaan, niin täytyy muistaa ettei sitä saa kiinnittää sinne kiinteästi, vaan uivasti esim. lohenpyrstö uurreliitoksella tai ruuveilla/pulteilla pitkillä reijillä.

Tasapainokosteus tarkoittaa sitä tilannetta että puussa on sama kosteusprosentti puun pinnalla ja sisällä. Kun puuesine tuodaan ulkovarastoinnista sisälle niin puun kuivuminen alkaa pinnasta kuivumalla joten esim. viikon päästä puun kosteus pinnasta mitattuna 9% kuitenkin syvemmällä voi olla vielä 13%, tämän ilmiön huomaa parhaiten puuta sahatessa jolloin sahausrako aukeaa sahauksen aikana. Mikäli puu on kostumaan päin niin silloin sahausrako pyrkii pienenemään. Puun tasapainokosteus saavutetaan puun paksuuden mukaan joka on perussääntönä tuuma7vuosi. Ennen sisäkuivatusta puu pitää kuitenkin kuivattaa sateensuojassa (halli, pressu, katos...) ulkolämpimässä n. 2 vuotta. Näin puutavaran pitäisi saada kuivatettua mahdollisimman hitaasti jolloin jännitteitä ei puuhun enää jäisi.