15. joulu, 2013

Syksy on puunkaadon aikaa

Moi taas pitkästä aikaa!

Tämän syksyn vapaa-aika onkin mennyt pitkälti metsurin hommissa. Tämä syksy onkin ollut erittäin miellyttävä metsurin kulmasta katsottuna, lämmintä muttei kuumaa ja kuitenkin sopivan viileää muttei kylmää. Paras puun kaatoajankohta alkaa marraskuussa jolloin puu valmistautuu lepotilaan. Lepotila kestää maaliskuulle asti jolloin puu alkaa valmistautua uuteen kasvukauteen. Kasvukauden aikana puu kuljettaa ravinteita ja vettä runkoa pitkin oksistoon ja lehtiin puun kasvua varten jolloin jos puu kaadetaan kasvukauden aikana niin runkoon jää ravinteita jotka mahdollistavat puutavaran väri- ja lahovirheet. Lepotilan aikana kaadetut puut kerkiää sahata tai halkoa vielä seuraavana kesänäkin mutta me teimme kaikki halkaisut ja sahaukset jo pois päiväjärjestyksetä jolloin puut pääsee jo ensi keväänä kuivumaan paremmin ja nopeammin. Polttopuut tulevat omaan käyttöön mutta kuvan taapelissa on muutama lankku koivua tulossa verstaalle. Taapelin haapalaudat olisi tarkoitus käyttää saunan lauteiksi omaan käyttöön, mutta jos jää yli niin jäävät verstankin käyttöön. Taapelin puut saavatkin vielä kuivua 2-4 vuotta paksuuden mukaan.

Polttopuiden kuivuminen "torneissa" on aika nopeaa ja helpompi suojata sateelta kuin pelkkä heittokasa, mutta nopeampi tehdä kuin pinot. Olen käyttänyt torneissa tavallista betonin raudoitus verkkoa, jota saa rautakaupasta rullatavarana. Verkosta katkaistaan haluttu pätkä esim. 10 metriä verkkoa, jolloin saadaan hieman yli kolme metriä halkaisialtaan oleva torni. vrkon päät voi liittää yhteen rautalangan pätkillä surraamalla, jolloin verkon voi myös avata ja käyttää uudelleen. Torni kannattaa sioittaa siten että tornin kohdalla ei olisi monttua johon kertyisi vettä ja samalla kannattaa tarkistaa liitoskohdan suunta, mikä helpottaa tornin purkamista. Ennen kuin puita aletaan viskomaan torniin niin kannattaa ohjalle heitellä kerros oksia, havuja tai vaikka trukkilava, jotta puut eivät tulisi maata vasten ja ottaisi sieltä kosteutta kapillaarisesti. Näiden toimenpiteiden jälkeen voi alkaan täyttämään tornia yksinkertaisesti viskomalla puut sisälle tai jos klapikoneessa on kuljetin niin asettelee kuljettimen siten että klapit tipahtelee suoraan torniin. Täytön aikana kannattaa klapuja kuitenkin järjestellä siten ettei niiden päät törrötä verkon reijistä ulos koska kasa painuu jonkin verran täytön aikana jolloin ulkonevat klapin päät painavat verkkoa ruttuun. Kun torni on tullut täyteen niin vielä voi halutessaan asetella päälimmäisiä puita siistimmin ja peitellä pressuilla niin sulava lumi ja sadevedet ei kastelisi puita uudelleen.

Sahatavaran taapelointi on tärkeä puun kuivumisen onnistumisen kannalta, taapeloinnin virheistä voi tulla puutavaraan väri-, home- tai lahovirheitä. Taapeliin kannattaa laittaa kunnolliset pojakivet, esim. pölkyn pätkät, perustus harkkoja tai muuta vastaavaa joilla pojapuut saadaan vähintään kymmenen sentin korkeudelle maasta. Phjakivien päälle laitetaan kuivat aluspuut, joiden tulee olla sen verran tukevaa tavaraa että kestävät taapelin painon. Taapelin perustukset on korkeampina paremmat kuin matalina, silloin maasta nouseva kosteus ei ole suoraan yhteydessä putavaraan. Sahatavara kannattaa asetella siten että samassa kerroksessa on samaa paksuutta ja puiden väliin jäisi aina reilu rako joka olisi yhtenäinen alhaalta ylös asti ja kerrosten väliin kannatta laittaa kuivat pirkkarimat paksuudeltaan 10-30 mm. tarpeen mukaan. Paksuimmat ja painavimmat puut kannattaa laittaa päälimmäisiksi että antavat painoa ohuemmalle tavaralle vääntymisen hillitsemiseksi. Taapelin päälle voi laittaa katteeksi ja painoksi pintalautoja ja pressu vedetään taapelin yli mutta ei peitetä päädyistä jolloin ilma pääsee tuuleentumaan taapelista pois.

Näillä ohjeilla puutavara saadaan kuivattua ulkokuivaksi mahdollisimma laadukkaasti. Puusepän kuivaksi saaminen vaatiikin 50 mm. paksulta koivulta n. 2 vuoden  ulkona ja n. 2 vuoden sisällä lämmitetyissä tiloissa kuivaamisen, jolloin puun pitäisi saavuttaa tasapainokosteus. Tasapainokosteus tarkoittaa sitä että puu on sisältä että pinnasta yhtä kostea.