Päiväkirja

27. loka, 2014

Sain asiakkaalta tehtäväksi myydä hänen talonsa wanhat ikkuna, ikkunoita ei ole entisöity mitenkään joten niille voi tehdä vielä tarvittavia muutoksia ostajan mielen mukaisesti. Näitä ikkunoita voi käyttää semmoisenaan valokuvakehyksenä tai vaihtaa lasien tilalle peilit. Maalipinnat voi jättää sellaiseksi tai poistaa maalit, listat, kitit ja entisöidä. Käyttötarkoituksia on varmasti joka lähtöön.

 

Syksy onkin jo pitkällä ja olisi tarkoitus aloittaa entisöintitehtävät lähiaikoina, niitä onkin kertynyt jonkin verran verstaalle joten tilaa ei taida saada lisää ennen kuin tekee vanhat alta pois. Huoneen lämmössä aiemmin varastoidut tai käytössä olleet huonekalut voikin jo entisöidä, mutta kylmässä tilassa varastoidut huonekalut voi entisöidä vasta myöhemmin kun ehtivät kuivaa kesän jäljiltä. on tärkeää että puiset huonekalut kuivataan ennen entisöintiä ettei kuivumisesta johtuvat kosteuselämiset vahingoita jo entisöityä tuotetta, kuten liitosten rakoilua jne. Kuitenkin aina on mahdollista että ko. virheitä tulee kuivatuksesta huolimattakin mutta riskit on minimoitava.

 

Hyvää Syksyä kaikille ja kiitos kun luette Blogiani. 

🤩

13. huhti, 2014

Olen pitkään miettinyt mitenkä laserleikkaajalla saisi tehtyä viiluintarsiaa, kokeilemalla se selviää.

Kerron ensin lyhyesti mistä intarsiassa on kyse. Intarsiatyö aloitetaan suunnittelemalla ensin jokin kuva, tässä tapauksessa otin yritykseni logon uhriksi. Seuraava vaihe on miettiä mitä materiaalia käytetään intarsiatyön valmistamisessa, tässä tapauksessa valitsin runkomateriaaliksi tavallisen sekavanerin 4mm. jonka taustaviiluksi pähkinäpuun viilua ja intarsiaan koivu- ja pähkinäpuun viilua. Seuraavaksi kuva sommitellaan ja kuvaan tulevat viilun palaset leikataan valituista viiluista yleensä veitsellä. kun intarsia palapeli on valmis niin palaset teipataan näkyvältä puolelta viiluteipillä yhteen etteivät palat karkaile liimauksen aikana. Seuraavaksi palapeli liimataan halutulle runkolevylle, runkona voi käyttää vaneri-, MDF- tai liimapuulevyjä, melkeimpä mitä levyä tahansa. Tarkoitukseen soveltuva liima levitetään ohuelti levyn pinnalle ja asetellaan taustaviilulle, jonka jälkeen liima levitetään levyn toiselle puolelle joka asetellaan intarsian päälle, kannattaa tarkistaa että kuva tulee oikein päin. Kerroslevyt peitellään suojapaperilla ja puristetaan kahden jämerän levyn välissä n. vuorokauden ajan, jonka jälkeen levy kuivataan hitaasti esim. vanerilevyjen välissä ilman puristusta työn koosta riippuen 1-5 viikkoa, tällöin vähennetään kosteus epätasapainosta johtuvat työn vääntymiset. Kun työ on kuivunut niin levyt voi hioa varovasati ja pintakäsitellä haluamallaan tavalla.

Intarsiasta löytyy jonkin verran kirjatietoa ja kurrsejakin varmasti löytyy jos haluaa enemmälti opiskella tätä taiteen lajia. Olen tavannut myös paksummasta puusta tehtyä intarsiaa, jolloin voidaan kuvaan ottaa myös kolmiulotteisuutta. Mielestäni kaikki materiaalit soveltuvat intarsian valmistukseen, kyseessähän on taidetta. 🙂

Normaalisti viilut leikataan terävällä veitsellä, jolloin leikkaamiseen menee paljon aikaa ja työt jäävät monesti uniikeiksi. Olen käyttänyt viilujen leikkaamisessa myös paperi leikkuria, jolloin voidaan tehokkaasti tehdä neliöitä, kolmioita ja vastaavia kulmikkaita kuviointeja, Laserleikkaamisessa tulee taas uudet mahdollisuudet eteen, kun kahden eri viilun paloista voidaan keskenään kuviot vaihtamalla saada aikaan kaksi kuvaa ja sarjatyönä toteutettuna voidaan valmista samanlaisia kuvioita suurempiakin eriä kustannustehokkaasti, esimerkiksi näitä firman logoja.

30. joulu, 2013

Tämän vuoden touhustelut verstaalla alkaakin jo olla touhuttu, mutta jatketaan sitten seuraavana vuonna mihin tänävuonna jäätiin. Viimeisimpiä konehankintana tuli tehtyä tämmöinen rumpuhiomakone. Rumpuhiomakoneella voi hioa puulevyjä ja lautoja kuten tasohöylällä, mutta höylän terien tilalla on 130 mm. halkaisialtaan ja 405 mm. leveä sylinteri jonka päällä on vaihdettava hiomanauha. Rumpuhiomakoneen etuina on pieni tilankäyttö verstaalla ja koneella voidaan kuitenkin hioa jopa 800 mm. leveä puulevy, esimerkiksi pöydänkannesta voidaan hioa maalit / lakat pois ja pintakäsitellä uudestaan. Aiemmin tein lähes kaikki pintakäsittelyn poistot siklillä ja hiomalla, mutta nyt tilanne tuntuisi helpottuvan perushommissa.

Toivotan kaikille asiakkaille ja blogini lukioille oikein hyvää uuttavuotta!

🙂

15. joulu, 2013

Moi taas pitkästä aikaa!

Tämän syksyn vapaa-aika onkin mennyt pitkälti metsurin hommissa. Tämä syksy onkin ollut erittäin miellyttävä metsurin kulmasta katsottuna, lämmintä muttei kuumaa ja kuitenkin sopivan viileää muttei kylmää. Paras puun kaatoajankohta alkaa marraskuussa jolloin puu valmistautuu lepotilaan. Lepotila kestää maaliskuulle asti jolloin puu alkaa valmistautua uuteen kasvukauteen. Kasvukauden aikana puu kuljettaa ravinteita ja vettä runkoa pitkin oksistoon ja lehtiin puun kasvua varten jolloin jos puu kaadetaan kasvukauden aikana niin runkoon jää ravinteita jotka mahdollistavat puutavaran väri- ja lahovirheet. Lepotilan aikana kaadetut puut kerkiää sahata tai halkoa vielä seuraavana kesänäkin mutta me teimme kaikki halkaisut ja sahaukset jo pois päiväjärjestyksetä jolloin puut pääsee jo ensi keväänä kuivumaan paremmin ja nopeammin. Polttopuut tulevat omaan käyttöön mutta kuvan taapelissa on muutama lankku koivua tulossa verstaalle. Taapelin haapalaudat olisi tarkoitus käyttää saunan lauteiksi omaan käyttöön, mutta jos jää yli niin jäävät verstankin käyttöön. Taapelin puut saavatkin vielä kuivua 2-4 vuotta paksuuden mukaan.

Polttopuiden kuivuminen "torneissa" on aika nopeaa ja helpompi suojata sateelta kuin pelkkä heittokasa, mutta nopeampi tehdä kuin pinot. Olen käyttänyt torneissa tavallista betonin raudoitus verkkoa, jota saa rautakaupasta rullatavarana. Verkosta katkaistaan haluttu pätkä esim. 10 metriä verkkoa, jolloin saadaan hieman yli kolme metriä halkaisialtaan oleva torni. vrkon päät voi liittää yhteen rautalangan pätkillä surraamalla, jolloin verkon voi myös avata ja käyttää uudelleen. Torni kannattaa sioittaa siten että tornin kohdalla ei olisi monttua johon kertyisi vettä ja samalla kannattaa tarkistaa liitoskohdan suunta, mikä helpottaa tornin purkamista. Ennen kuin puita aletaan viskomaan torniin niin kannattaa ohjalle heitellä kerros oksia, havuja tai vaikka trukkilava, jotta puut eivät tulisi maata vasten ja ottaisi sieltä kosteutta kapillaarisesti. Näiden toimenpiteiden jälkeen voi alkaan täyttämään tornia yksinkertaisesti viskomalla puut sisälle tai jos klapikoneessa on kuljetin niin asettelee kuljettimen siten että klapit tipahtelee suoraan torniin. Täytön aikana kannattaa klapuja kuitenkin järjestellä siten ettei niiden päät törrötä verkon reijistä ulos koska kasa painuu jonkin verran täytön aikana jolloin ulkonevat klapin päät painavat verkkoa ruttuun. Kun torni on tullut täyteen niin vielä voi halutessaan asetella päälimmäisiä puita siistimmin ja peitellä pressuilla niin sulava lumi ja sadevedet ei kastelisi puita uudelleen.

Sahatavaran taapelointi on tärkeä puun kuivumisen onnistumisen kannalta, taapeloinnin virheistä voi tulla puutavaraan väri-, home- tai lahovirheitä. Taapeliin kannattaa laittaa kunnolliset pojakivet, esim. pölkyn pätkät, perustus harkkoja tai muuta vastaavaa joilla pojapuut saadaan vähintään kymmenen sentin korkeudelle maasta. Phjakivien päälle laitetaan kuivat aluspuut, joiden tulee olla sen verran tukevaa tavaraa että kestävät taapelin painon. Taapelin perustukset on korkeampina paremmat kuin matalina, silloin maasta nouseva kosteus ei ole suoraan yhteydessä putavaraan. Sahatavara kannattaa asetella siten että samassa kerroksessa on samaa paksuutta ja puiden väliin jäisi aina reilu rako joka olisi yhtenäinen alhaalta ylös asti ja kerrosten väliin kannatta laittaa kuivat pirkkarimat paksuudeltaan 10-30 mm. tarpeen mukaan. Paksuimmat ja painavimmat puut kannattaa laittaa päälimmäisiksi että antavat painoa ohuemmalle tavaralle vääntymisen hillitsemiseksi. Taapelin päälle voi laittaa katteeksi ja painoksi pintalautoja ja pressu vedetään taapelin yli mutta ei peitetä päädyistä jolloin ilma pääsee tuuleentumaan taapelista pois.

Näillä ohjeilla puutavara saadaan kuivattua ulkokuivaksi mahdollisimma laadukkaasti. Puusepän kuivaksi saaminen vaatiikin 50 mm. paksulta koivulta n. 2 vuoden  ulkona ja n. 2 vuoden sisällä lämmitetyissä tiloissa kuivaamisen, jolloin puun pitäisi saavuttaa tasapainokosteus. Tasapainokosteus tarkoittaa sitä että puu on sisältä että pinnasta yhtä kostea.